Kriisinhallinta Suomessa

Kriisi on yllättävä poikkeustilanne, jonka voi kohdata niin yksilö, valtio tai organisaatiokin. Kriisi voi olla esimerkiksi taloudellinen uhka, luonnonkatastrofi, konflikti tai henkinen traumaattinen kriisi. Kriisinhallinta ja hyvä kriisijohtaminen ennaltaehkäisee kriisejä sekä edesauttaa kriisitilanteista selviytymistä ja toimimista. Hätä ja kriisinhallintaa varten tehdäänkin usein erilaisia ennalta suunniteltuja strategioita monelta eritaholta.

Kriisinhallintaa toteutetaan kansainvälisesti yhteistyössä esimerkiksi EU:n ja YK:n kanssa. Suomessa hätä ja kriisitilanteet hoidetaan yhteistyössä eri järjestöjen ja ministeriöiden kanssa. Hätäkeskuslaitos hallinnoin hätäilmoituksia ja välittää ne eteenpäin eri viranomaisille. Hätäkeskuslaitos on sisäasiainministeriön alainen virasto ja se perustettiin vuonna 2001. Hätäkeskuslaitoksen toiminta-alue on koko suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Yleinen hätänumero on Suomessa 112 ja se onkin ensisijainen paikka, johon hädän ja kriisin tullessa yleensä otetaan yhteyttä. Hätäkeskus kartoittaa avuntarpeen ja toimii linkkinä eri viranomaislaitosten välillä.

Kriisijohtaminen

Kriisijohtaminen tarkoittaa toimintaohjeiden ja strategioiden johtamista. Kriisijohtaminen ennaltaehkäisee kriisien syntymistä ja mahdollistaa tehokkaan toimintamallin seuraamisen kriisien aikana. Hyvä kriisijohtaminen vaatii selkeät kriisisuunnitelmat, että kriisit on mahdollista ennaltaehkäistä ja pysäyttää ennen kuin kriisit kehittyvät suuriksi ja tuhoisaksi.  

Valtio tasolla sisäministeriö vastaa yleisestä hätä ja kriisinhallinnasta Suomessa, mutta kriisin hallinta on osaksi myös ulkoministeriön sekä oikeus ja puolustusministeriön vastuulla. Suomi tukee myös muita maita konfliktin aikana ja lähettää vuosittain 150 asiantuntijaa sivukriisinhallinta tehtäviin. Suomen hätä ja kriisinhallinta on lakisääteistä. Hätä ja kriisinhallinnan periaatteet ovat rauhan säilyminen, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kunnioittaminen. Konflikti alueita tuetaan sotilaallisesti, mutta myös kehitysyhteistyöllä, ihmisoikeusavulla ja rauhanvälityksellä. Kriisinhallinta on monen tahon yhteistyötä, johon osallistuvat valtion lisäksi myös erilaiset järjestöt sekä yksityiset ihmiset. Suomen osallistuminen kansainvälisesti on osana kansainvälistä vastuunottoa ja maailmanlaajuista turvallisuuden rakentamista. Osan ottaminen palvelee maiden välisiä suhteita ja osoittaa Suomen kiinnostuksen olla mukana kansainvälisten ongelmien ratkaisussa.

Puolustusvoimien kriisinhallinta

Suomalaiset ovat osallistuneet erilaisiin YK:n, Naton ja EU:n kriisinhallinta operaatioihin jo vuodesta 1952 alkaen. Kriisinhallinta on puolustusvoimien yksi lakisääteisistä tehtävistä. Jokainen varusmiespalveluksen käynyt nainen tai mies voi hakeutua vapaaehtoisesti rauhanturvaajaksi. Rauhanturvaajat nimensä mukaisesti turvaavat rauhaa esimerkiksi valvomalla ja tarkkailemalla, että sovittu tulitauko pitää sota-alueilla. Yhtäaikaisesti 2000 suomalaista voi olla kriisinhallinta tehtävissä rauhanturvaajana. Suomessa Porin prikaati huolehtii rauhanturvaajien koulutuksesta. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus Helsingissä puolestaan järjestää muita kriisinhallinta kursseja muun muassa ulkomaanoperaatioihin meneville. Tällä hetkellä sotilaallisessa kriisinhallinnassa on 465 suomalaismiestä ja 26 suomalaisnaista. Lisäksi siviilikriisinhallinnassa on 119 henkilöä, joista 43 on naisia. Runsaslukuisimmin henkilöstöä on Lähi-idässä.

Kriisinhallintakeskus

Kriisinhallintakeskuksen perustettiin vuosituhannen vaihteessa. Kriisinhallinta hahmoteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1992 Länsi-Euroopan unionin piirissä.  Vuonna 1999 solmittiin Amsterdamin sopimus. Kriisinhallintakeskuksen avajaisia vietettiin vuonna 2007. Kriisinhallintakeskuksen jakaantuu kahteen eri osa-alueeseen, tutkimukseen ja koulutukseen. Kriisinhallintakeskus toimii yhteistyössä puolustusvoimien sekä sisäministeriön kanssa. Vuonna 2008 perustettiin kokonaisvaltainen kriisinhallinnan osaamiskeskus. Sen tehtävänä on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä kriisinhallinnan kokonaisvaltaisuudesta. Keskuksen tehtävänä on myös kehittää kriisinhallinnan koulutusta. Osaamiskeskus toteuttaa tutkimustyötä sekä sen lisäksi julkaisu ja seminaaritoimintaa.

Suomi osallistuu tulevaisuudessakin ihmisoikeuksin ja humanitaarisien oikeuksien sekä tasa-arvon saavuttamiseksi eri kriisinhallintaoperaatioihin. Tavoitteena on, että ihmisoikeusasiantuntijat mahdollistetaan entistä varhaisemmin ja laajemmin kriisinhallintaoperaatioiden perustamiseen, suunnitteluun sekä toteutukseen. Yhtenä tavoitteena on myös, että eri operaatioiden toimeksiantoihin kirjataan realistiset ja selkeät tavoitteet. Jatkossa tavoitteena on myös ihmisoikeus- ja sukupuoliasiantuntijoiden henkilöstömäärän nosto kriisinhallintaoperaatioissa. Tärkeänä pidetään myös naisten johtoasemiin kannustamista, rekrytoinnissa tuleekin systemaattisesti huomioida tasa-arvoisuus. Kansainvälisiin avustus ja asiantuntija tehtäviin haetaan jatkuvasti henkilöstöä, joten asiasta kiinnostuneen kannattaakin olla yhteydessä esimerkiksi puolustusvoimiin.