Mikä on rauhanturvaaja?

Rauhanturvaajia ympäri maailman lähetetään maailman eri kolkkiin, mutta mitä rauhanturvaajat ovat, mitä heidän tehtäviinsä kuuluu ja kuka voi päästä rauhanturvaajaksi? Vastaamme näihin kysymyksiin ja kerromme suomalaisten rauhanturvaajien työstä. Rauhanturvaajan työssä on sekä hyvät että huonot puolensa ja siihen kuuluu paljon riskejä. Tapahtuuhan rauhanturvaajan työ kuitenkin maailman riskialueilla.Rauhanturvaaja on vapaaehtoinen, joka lähetetään kriisialueille edesauttamaan rauhan saavuttamista. Rauhanturvaaja toimii pyrkien parantamaan ihmisten oloja alueilla, joissa sitä tarvitaan eniten. Kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen kuuluu Puolustusvoimien päätehtäviin.

Kuinka rauhanturvaajaksi pääsee?

Suomessa rauhanturvaajiksi hakee vuosittain vajaa parituhatta hakijaa joista 600 valitaan. Hakijat koulutetaan ennen operaatioita. Koulutus tapahtuu Porin prikaatin Kriisinhallintakeskuksessa, Säkylässä. Operaation jälkeen rauhanturvaajille pidetään vielä kotiuttamiskoulutus. Esimerkiksi vuoden 2019 tammikuussa haetaan mm. arabiankielen tulkkeja ja kranaatinheitonkoulutettuja. Porin prikaatin rekrytointisektori antaa lisätietoja pääsyvaatimuksista ja mukaan pääsemisestä.Rauhanturvaajan palvelusaika on useimmiten 4, 6 tai 12 kuukautta kerrallaan. Rauhanturvaajaksi voi yleisesti ottaen hakea kaikki varusmiespalveluksen suorittaneet miehet tai naiset. Tiettyihin tehtäviin ei vaadita palveluksen suorittamista.Hakeminen tapahtuu jättämällä yleishakemuksen Porin prikaatiin tai lähimpään aluetoimistoon. Haku on voimassa ympäri vuoden. Hakija voi toivoa tiettyä operaatiota tai aluetta hakemuksessaan, mutta hakeminen tapahtuu silti yleisesti. Hakija hakee ensin kriisinhallinnan toimintavalmiutta. Valintapäätöstä tehtäessä rauhanturvaajat valitaan niiden kesken, joilla toimintavalmius on. Toimintavalmiuden omaavalla henkilöllä on velvollisuus saapua kutsuttaessa koulutukseen. Hakija saa tiedon haun tuloksesta kirjallisesti.

Vaatimukset

rauhanturvaaja

Rauhanturvaajaksi pääsemisen suhteen on olemassa tiettyjä ehtoja, jotka hakijan tulee täyttää, jotta hänet voitaisiin valita. Hakijan tulee olla terve Suomen kansalainen, jolla on hyvä fyysinen kunto. Hakijan varusmiespalvelus tulee olla suoritettu hyvin (arvosana 3/3). Hakijalla tulee olla vähintään B-luokan ajo-oikeus eikä hänellä saa olla liiallista yliherkkyyttä tekijöille, kuten esimerkiksi ampiaisenpistoille. Lisäksi on ehtoja liittyen juoksutestituloksiin eikä hakijalla saa olla rikosrekisteriä.Rauhanturvaajaksi päästäkseen hakijalla tulee lisäksi olla sujuva englanninkielen taito. Taito osoitetaan suorittamalla kielitutkinto, joka on hakijalle maksullinen. Kielitaito on oleelllinen osa rauhanturvaajan työtä, sillä työ tapahtuu Suomen ulkopuolella kriisialueilla.

Rauhanturvaajan työ

Rauhanturvaajan työ ei ole koskaan riskitöntä ja onnettomuuksia voi sattua. Työtä tehdään kellon ympäri eikä työvuoroja tai säännöllistä työaikaa tunneta. Työtä tehdään usein kuumissa maissa ja tämä tietää jopa 50 asteessa työskentelyä, täysissä varusteissa. Rauhanturvaajat ovat kertoneet kokemuksistaan esimerkiksi rankkasateessa.Rauhanturvaajan työstä voidaan kertoa julkisuuteen vain rajoitetusti, sillä turvallisuus on prioriteetti yksi. Rauhanturvaajat eivät myöskään saa julkaista mitä tahansa sosiaalisissa medioissaan, vaan se on hyvin rajattua. Yhteyttä Suomeen pidetään yllä puhelimitse. Aina puhelimet eivät kuitenkaan ole toimineet. Moni pitää yhteyttä läheisiinsä esimerkiksi Whatsappin avulla. Puheluiden yksityisyys ei kuitenkaan ole päivänselvä asia, sillä kaverit ovat yleensä aina vieressä.Suomalaiselle rauhanturvaajalle kriisialueet tuntuvat hyvin erilaiselta Suomeen verrattuna. Suomalainen ei ole tottunut kulkemaan aavikolla, näkemättä puita tai nurmikkoa. Rauhanturvaajan joukko voi joutua kulkemaan hengenvaarallisen miinakentän vieressä kulkevalla polulla. Turvatessa kriisimaan kasvua ja olojen parantumista, voidaan esimerkiksi korjata sähköjä kouluilta tai rakentaa teitä. Nämä ovat asioita, jotka parantavat paikallisten elämää.

suomen rauhanturvaajan elämä

Rauhanturvaajat asuvat yhteisissä, konteista rakennetuissa taloissa, jotka jaetaan useamman rauhanturvaajan kesken. Yksityisyyttä ei juuri ole, sillä kaikki tehdään yhdessä. Suomalaisilla on tapana saunoa ja näin tekevät myös rauhanturvaajat. Saunasta on puhdistautumisen lisäksi myös se hyöty, että ilma tuntuu sen jälkeen hetken viileältä. Lisäksi sauna tuo suomalaisille rauhanturvaajille kodikkaan olon ja tunnelman. Saunomisen aikana voi hetkeksi unohtaa olevansa Suomen ulkopuolella, kaukana lähimmäisistään.