MIKSI VIHAAMME VENÄLÄISIÄ JA MIKSI HE EIVÄT YMMÄRRÄ

MIKSI VIHAAMME VENÄLÄISIÄ JA MIKSI HE EIVÄT YMMÄRRÄ

Olen asunut koko lapsuuteni Itä-Suomessa – siellä, missä mummojen ja vaarien muisti talvi- ja jatkosodasta elää vielä tuoreena ja missä vain kaksi sukupolvea sitten tavalliset suomalaiset ihmiset menettivät talojaan ja perheidensä jäseniä sekä kärsivät hyvän elämän muutoksista merkittävästi huonompaan suuntaan. Näillä seuduilla suhtautuminen venäläisiin, jotka tuovat Karjalaan suuria määriä rahaa, on ollut minun näkemykseni mukaan selvästi aggressiivista, puhumattakaan niistä venäläisistä, jotka muuttivat Suomeen. Heitä vainottiin, heitä sanottiin ryssiksi, ja tänäkin päivänä he näkevät samanlaista huonoa kohtelua harmittavan usein. Suomalaisten mielestä venäläisten täytyy kantaa vastuuta siitä, että Suomelta vietiin Karjala; venäläiset ovat puolestaan sitä mieltä, että Karjala voitettiin rehellisessä sodassa ja että Suomella ei saisi olla nykyajan venäläisiä vastaan mitään ennakkoluuloja. Lisäksi Venäjällä suhtaudutaan suomalaisiin hyvin positiivisesti: Suomesta puhutaan erittäin vihreänä maana, jossa ihmiset osaavat säästää luontoa ja rakentaa toimivia yhteiskunnan järjestelmiä. Myös se, että Suomessa on paljon puhtaampi ympäristö ja selvästi korkeampi elämän laatu kuin Venäjällä, on usein venäläisten välillä tapahtuvien keskustelujen aiheena. Johtuuko tällainen suhtautumisero siitä, että Suomelle Karjalan menetys oli alueellisesti merkittävä, kun taas venäläiset pitävät Suomea vieläkin sellaisena kivana pikkuvaltiona? Vai onko taustalla jotain muuta?

Tavallinen Venäläinen Paljastaa Totuuden

En sanoisi, että Suomessa meille opetettiin historiaa juuri niin, kuin sitä pitäisi opettaa: ilman mitään propagandaan viittaavia näkökulmia vaan pelkästään puhtaina faktoina. Toisaalta tällainen kanta on ihan ymmärrettävä asia, sillä monella historian opettajalla ja historian oppikirjan laatijalla on olemassa henkilökohtaisia kokemuksia talvi- ja jatkosodasta. Joka tapauksessa, Suomessa historiaa opetettiin suhteellisen neutraalilla tavalla ja välillä siihen sekaantui mummojemme mielipiteitä, tosin välillä hyvinkin radikaalisia, mutta silti ihan ymmärrettäviä. Tästä seurasi sitä, että suomalaiset alkoivat suhtautua myös nuorempiin venäläisten sukupolviin melkein kuin heidän henkilökohtaisiin vihollisiin, ikään kuin nykyajan venäläiset olisivat vastuussa siitä, mitä Neuvostoliiton aikana tapahtui. Venäläiset puolestaan suhtautuvat suomalaisiin hyvin tasaisesti ja enemmän positiivisesti kuin negatiivisesti, ja heidän on erittäin vaikea ymmärtää, minkä takia heitä vihataan ja jopa vainotaan. Vastareaktiona on luonnollisesti yhtä negatiivinen käyttäytyminen suomalaisia kohtaan – heti sen jälkeen, kun venäläinen ymmärtää, että hänestä ei täällä pidetä ja että hän on melkein koko suomalaisen yhteiskunnan vihollinen. Suomalaisten negatiivinen suhtautuminen venäläisiin on vielä tänäkin päivänä siis ihan perusteltua, sillä tiedämme, mitä sotiemme aikana tapahtui. Venäläiset ovat taas sitä mieltä, että Karjala voitettiin rehellisessä sodassa. Missä totuus piilee?

Tavallinen Venäläinen Paljastaa Totuuden

Yksi venäläinen tuttavani, joka asuu Suomessa, nosti tämän asian aiheeksi jonkun aikaa sitten, ja meillä alkoi kiivas keskustelu siitä, mitä sotien aikana tapahtui. Ja siitä paljastui se haluttu totuus: venäläiset eivät yksinkertaisesti tiedä, mitä silloin oli meneillään. Vielä nykyisissäkin venäläisissä historian kirjoissa lukee, että sodan aloitti Suomi. Kukaan venäläisistä ei ole kuullutkaan siitä, että ennen sotaa Neuvostoliiton päättäjät yrittivät väkisin viedä Suomelta Mannerheimin linjan, ja neuvottelut olivat hyvinkin kovia. Eräänä hienona päivänä Neuvostoliitto ymmärsi, ettei saa näitä alueita Suomelta millään rahalla, ja Neuvostoliitossa alkoi propaganda Suomea vastaan. Vaikka Neuvostoliitto on romahtanut jo melkein kolmekymmentä vuotta sitten, Venäjällä ei olla vieläkään osattu ottaa täysi vastuu siitä, mitä tapahtui kahdeksankymmentä vuotta sitten. Jos tavallinen nuori ihminen, joka käy koulussa ja kuuntelee sitä, mitä historian opettaja sanoo, ei ole kiinnostunut asiasta sen enempää, hän ei tule koskaan ymmärtämään suomalaisten negatiivista suhtautumista venäläisiin. Tällaisten ihmisten kanssa voidaan keskustella. Mitä keskustelu voisi pitää sisällään? Siitä seuraavassa kirjoituksessa.