Mitä on rauha?

Rauha ei voi enää määritellä sodan puuttumisena tai sodan vastakohtana. Rauhan määritteleminen sodan puuttumisena vähentää rauhan visioksi, passiiviseksi, epätäydelliseksi ja kaukaiseksi, kun rauha kenttä on paljon laajempi käsite. Rauhan ei myöskään ole väkivallan puuttuminen, vaan se on väkivallan vastakohta.Rauha on toimintaa, ei passiivisuutta. Rauha on sitoumus, jota harjoitetaan joka päivä kaikissa vuorovaikutuksissa. Muodostamalla vastapainon, enemmistön, jossa rauha on etusijalla, voimme kyseenalaistaa väkivaltaisen tilan ja herättää rauhanomaisuutta. Taas passiivisuudella erotamme itsemme tasapainottavasta ponnistuksesta, valitsemme muiden väkivallan, vaikka olisimme itse rauhan vaalijoita. Siten seuraamalla muiden väkivaltaista toimintaa, rikomme itsekin rauhan periaatetta. Rauha vaatii positiivista taistelua kaikissa vuorovaikutuksissa. Taistelun kautta ei saavuteta sisäistä rauhaa, vaan sillä kasvatetaan sisäistä rauhantilaa. Toisin kuin taistelussa, se on suhde itsensä kanssa, sitten muiden ihmisten kanssa. Rauha on jatkuvaa, hyvien suhteiden kutomista, jotka perustuvat inhimillisiin arvoihin ja luovuuteen vaikeuksien, yhteenottojen ja omien turhautumisten voittamiseksi.Rauha on hyvän ja kestävän ihmissuhteen olemassaolo, mikä perustuu ihmisten kunnioittamiseen, seesteisyyteen, sydämellisyyteen ja tunneälykkyyteen. Se perustuu yhtä paljon sydämen ilmaisuun kuin järjen syihin. Rauha on elämäntapa, jossa ihmisen vuorovaikutus perustuu ihmiskunnan impulsseihin, joilla kyetään kääntämään voimakkaat, vangitsevat, väkivaltaiset suuntaukset koskettamalla heidän sydäntään ja mieltään. Jos väkivaltaa näyttää olevan kaikkialla, niin myös rauhaa on kaikkialla. Meidän tehtävämme on kasvattaa rauhaa.

Millä käsitteillä ja keinoilla voisimme osallistua entistä enemmän kestävään rauhaan?

lopeta väkivalta

Tässä on kolme olennaista asiaa, mitä rauha vaatii:

a)  Inhimilliset arvot

Ihmisarvot tunnistamalla voimme arvostaa toisia ihmisiä. Ihmisen arvot ovat niitä, jotka mahdollistavat yhteyden ja auttavat meitä asettamaan moraaliset arvomme käytäntöön. Ne ovat yksi rauhan lujittamisen keinoista.

b) Väkivallan hyväksymättömyys

Kun normina on, että väkivalta ei ole hyväksyttävissä, voimme päästä keskinäiseen kunnioitukseen. Jos haluamme vilpittömästi rauhaa ihmissuhteissamme, yhteiskunnallisissa tai kollektiivisissa väleissä, meidän on aluksi pyrittävä siihen, että väkivaltaisuutta ei voida hyväksyä missään muodoissa.

c) Rauhan refleksit

Kun harjoitamme rauhaa refleksinomaisesti, voimme rauhoittaa toista ja itseämme. Sen sijaan, että sanot tai teet asioita, jotka lisäävät väkivaltaista ilmapiiriä tai tekoja, on hyvä omaksua rauhan refleksi eli olla reagoimatta negatiivisesti.

Rauhan edistäminen – missä tilassa olemme nyt?

Kansalaisyhteiskunta, koulut, kansainväliset ja paikalliset instituutiot ovat yhä enemmän sitoutuneet edistämään rauhaa. Kestävän kehityksen edistäminen niin yhteiskunnassa kun koulussa ymmärretään kolmessa ulottuvuudessa eli ekologinen, taloudellinen ja inhimillinen, mikä edistää rauhan kehitystä. Eri toimijoiden kuten hallitusten, kansalaisjärjestöjen, koulujen, uskonnollisten elinten ja monien yksilöiden ja ryhmien ponnisteluista huolimatta, nämä ovat tosiasioita:

a) Väkivalta jatkuu tällä vuosisadalla

  • Fyysinen, seksuaalinen, ekologinen, taloudellinen, uskonnollinen, rakenteellinen väkivalta jatkuu edelleen.
  • Fyysinen, psyykkinen, moraalinen, seksuaalinen väkivalta perheessä, parisuhteissa, kouluissa, työpaikoissa väkivalta jatkuu edelleen, etenkin niitä vastaan, joita ei hyväksytä tai joita ei kunnioiteta.

b) Ihmisarvojen ymmärrys ei ole riittävän kattavaa

  • Yhteiskunta ei riittävästi pysty vakuuttamaan lapsia tai aikuisia väkivallan hyväksymättömyydestä kaikissa muodoissa.
  • Eri kulttuureista olevat ihmiset pitävät muita kulttuureja edelleen haitallisina ja muuttumattomina – ilman mitään sopimuksia ihmisarvoista – unohtamalla oman kulttuurinsa kunnioittavia arvoja.

Rauhanedistäminen jatkuu, mikä on positiivista. Hyviä kehityssuuntia mm.

Rauhanedistäminen

a) Kansalaisyhteiskunta harjoittaa ja vaikuttaa

  • Yhä useammat naiset ja miehet ympäri maailman mobilisoituvat työskennelläkseen rauhan ilmapiirissä.
  • Maailmalla tehdään yhä useampia yksittäisiä aloitteita tarjoamalla vaihtoehtoja väkivallalle kuten ideoita, uusia määritelmiä, konferensseja ja kursseja.

b) Koulut reagoivat

  • Tarpeet elää paremmin yhdessä muuttavat koulujärjestelmiä. Koulut siirtyvät perinteisestä koulutuksesta opetukseen, joka sisältää oppimistaidot elää paremmin yhdessä. Koulut ovat esittäneet vaihtoehtoista, vuorovaikutteista oppimista, jossa keskeisenä on konfliktien hallintaa, sovittelumenetelmät, sosiaaliset suhteita.

c) Kansalliset ja ylikansalliset elimet laativat yhdessä virallisia tekstejä

  • Vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksesta lähtien yhä useamman valtion perustuslaki ja yleissopimus säätelevät nyt oikeutta elämään, oikeuteen rauhaan, ihmisoikeuksiin, lasten oikeuksiin, naisten rooliin rauhanprosesseissa, aseiden rajoittamista, vähemmistöjen ja maahanmuuttajien oikeuksia, kuolemanrangaistuksen poistamista, kestävän kehityksen toimenpiteitä.

Nämä myönteiset kehityssuunnat on ihmiskunnan suuri mahdollisuus, mikä on tehty monista aloitteista kaikilla tasoilla ja joilla kylvätään rauhan siemeniä.