Puolustusvoimat

Suomi on suuri maa, vailla suurta väestöä. Koemme Suomen turvalliseksi, hyvin organisoiduksi ja vakaaksi maaksi. Rakastamme puhdasta ja vihreää luontoamme. Näistä saamme osaksi kiittää myös Suomen Puolustusvoimia. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on nimensä mukaisesti varmistaa maan sotilaallinen puolustus. Lisäksi puolustusvoimat ovat ympärivuorokautisesti valmiuksissa tukemaan esimerkiksi poliisia ja pelastuslaitosta esimerkiksi tapauksissa kuten ihmisten etsiminen, räjähdysalueiden raivaaminen sekä alueiden eristäminen. Puolustusvoimat osallistuvat myös kansainväliseen avunantoon ja tukeen erilaisissa kriisitilanteissa kuten terrori-iskut ja muut massiiviset välikohtaukset. Puolustusvoimien tehtävät ovat lakisääteisiä. Puolustusvoimien ylipäällikkönä toimii Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Puolustusvoimien historiaa

Puolustusvoimat ovat saivat alkunsa vähitellen 1900-luvun alkupuolella. Vielä vuonna 1901 Venäjän keisari Nikolain II yhdisti Suomen ja Venäjän armeijat. Suomi sai varsinaisen oman armeijan vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918 ja vuonna 1922 Suomi sääti ensimmäisen asevelvollisuuslain.

Puolustusvoimien vahvuus

Monikaan suomalainen tuskin pohtii Suomen puolustusvoimien todellista vahvuutta. Katsomme amerikkalaisia sotaelokuvia ja suuria armeijoita miettimättä mitä suomen puolustusvoimat pitää sisällään. Puolustusvoimat voidaan jakaa pääesikuntaan, maavoimiin, ilmavoimiin ja merivoimiin. Suomessa maavoima on massiivinen erityisesti miehityksen osalta, tähän mahdollisena syynä myös se, että suomessa on edelleen asevelvollisuus. Sodanajan miehityksestä jopa 96 % koostuu asevelvollisista reserviläisistä. Suomen sota-ajan miehitys on 280 000 henkilöä. Sota-aikana kaikki asevelvolliset, jotka ovat yli 18 vuotta ja alle 60 vuotta kuuluvat osaksi puolustusvoimia ja heidät voidaan kutsua palvelukseen, mikäli syntyisi sodanuhka. Lisäksi vuosittain palvelukseen koulutetaan 22 000 varusmiestä. Puolustusvoimilla on 871 kpl hinattavia tykkejä, 90 kpl liikkuvia tykkejä, 160 kpl tankkeja sekä 1,370 kpl sota-ajoneuvoa. Lisäksi ilmavoimissa on yhteensä 66 kpl harjoitus lentokoneita, 27 helikopteria, 55 hyökkäykseen tarkoitettua lentokonetta. Merivoimat toimivat puolestaan vähemmällä vahvuudella. Suomessa 0 kpl sukellusveneitä, 0 kpl laivoja, 0 kpl lentokonekuljetukseen tarkoitettuja laivoja. Vahvuuksia pidetään yllä muun muassa kertausharjoituksilla ja toimintasuunnitelmaa sekö valmiuksia muokataan tarpeen mukaan. Suomen sodanuhka taso on viimevuosina ollut nousussa, esimerkiksi useiden terroritekojen takia.

Puolustusvoimat käytännössä

Varsinainen puolustusvoimien toiminta on jaettu aluetoimistoille, jotka sijaitsevat eri kunnissa ympärisuomea. Aluetoimistot huolehtivat kuntalaisten kutsunnoista ja reserviläisten neuvonnasta sekä muista virallisista asioista. On kuitenkin hyvin mahdollista, että asevelvollinen joutuu suorittamaan palveluksen muussa kuin omassa kunnassa riippuen muun muassa omista toiveista sekä kokonaistilanteesta.

Maanpuolustuskorkeakoulu

Maapuolustuskorkeakoulu on puolustusvoimien hallinnoima koulu, josta valmistuu työntekijöitä asiantuntija tehtäviin tutkintonimikkeellä sotatieteidenkandidaatti, yleisesikuntaupseeri, sotatieteiden maisteri tai sotatieteiden tohtori. Koulu sijaitsee Suomen pääkaupungissa Helsingissä. Maanpuolustuskorkeakoulussa tehdään runsaasti sotiin, kriiseihin, turvallisuusuhkiin sekä ennaltaehkäisyyn liittyvää tutkimustyötä. Maanpuolustuskoulu vaatii normaalin korkeakoulukelpoisuuden ja siitä valmistuu muun muassa tutkijoita ja upseereita puolustusvoimiin. Maanpuolustuskorkeakouluun kuuluu myös kursseja, kielikeskus, kuvakeskus sekä sotamuseo.

Puolustusvoimat ja kritiikki

Puolustusvoimat ovat saaneet kritiikkiä muun muassa asevelvollisuudesta. Lisäksi kritiikkiä on annettu varusmiespalvelun järjestämisestä, kuten heikosta erikoisruokavalio tarjonnasta ja muista epäinhimillisistä käytännöistä kuten ajoittaiset huonot peseytymis- mahdollisuudet. Kritiikkiä ovat saaneet myös puolustusvoimien käytössä olevat rakennukset, sillä niissä on todettu paljon sisäilmaongelmia. Lisäksi ollaan kritisoitu puolustusvoimien päätösvaltaa, joka käytännössä keskittyy vain pieneen eliittijoukkoon. Puolustusvoimat ovat kuitenkin jatkuvasti pyrkineet kehittämään varusmiespalvelua sekä muita toimia. Ympäristöasiat ja tasa-arvoisuus ovat puolustusvoimissa tärkeitä tavoitteita.

Puolustusvoimat työnantajana

Puolustusvoimissa työskentelee noin 12 000 henkilö, joista 4000 on siviilihenkilöä.  Puolustusvoimissa voi työskennellä omalla ammattinimikkeellä kuten esimerkiksi terveydenhoitaja, lääkäri insinööri ja tutkija. Työskentelyä puolustusvoimissa pidetään arvostettuna ja esimerkiksi edellä mainituissa ammateissa ei vaadita varusmiespalvelun suorittamista. Työnantaja puolustusvoimat on turvallinen ja säädelty työnantaja. Puolustusvoimat tietenkin työllistävät myös sotatieteilijöitä, tutkijoita ja muuta varusmiespalvelun henkilönkuntaa.