Rauhanturvaajaksi

Suomi ja puolustusvoimat ovat tunnettuja rauhanturvaaja toiminnastaan. Rauhanturvaaja tarkoittaa henkilöä, joka haluaa auttaa valtioita ja kiistanalaisia tahoja rauhan olosuhteisiin. Ympäri maailmaa toimii Suomalaisia rauhanturvaajia YK:n, EU:n ja Naton operaatioissa. Operaatiotyyppejä on kolmenlaisia. Sotilastarkkailijaoperaatiot, perinteiset rauhanturvaoperaatiot, sekä alueellisten toimijoiden johtamat operaatiot. Ensimmäiset rauhanturvaajat Suomesta lähtivät Suezin UNEF I -operaatioon vuonna 1956. Tähän mennessä Suomalaisia rauhanturvaajia on osallistunut jo kymmeniin erilaisiin operaatioihin.

Sotilastarkkailuoperaatiot soveltuvat tavallisten asevoimien välisten uhkatilantieden jälkiselvittelyyn. Tälläisissä operaatioissa kriisialueelle sijoitetaan muutamia kymmeniä upseereita sisältävä joukko, jonka missiona on pienissä partioissa ja tarkkailuasemissa valvoa osapuolten aikeita säilyttää tulitaukoa. Jos tulitauon loukkauksia tulee, ne raportoidaan New Yorkiin YK:n päämajaan. Rauhanturvaajat eivät voi estää tai ehkäistä vihollisten puuhia, mutta he voivat auttaa rauhanomaisesti selvittämään tilanteita ilman konflikteja. Osapuolet voivat luottaa rauhanturvaajien pitävän huolen ettei toinen osapuoli suorita ratkaisevia sotilaallisia toimenpiteitä piilossa. Sotilastarkkailijoiden upseeri tausta antaa oikeanlaisen sotilaallisen tilannearvion. He voivat arvioida miten huomattavia tapahtumat alueella ovat. Armeijatausta ja sotilasarvo auttavat vuorovaikutuksessa sotavoimien osapuolten kanssa kriisin keskellä.

Perinteisessä rauhaturvaoperaatiossa tulitauon pysyvyys varmistetaan lähettämällä aselepoon päätyneiden osapuolten väliin rauhanturvajoukkoja. He varmistavat ettei tilanne kärjistyisi uudestaan taisteluksi ja rauhoittavasti neuvottelevat tarvittaessa. Joukot eivät kykene kuitenkaan täysin estämään toisen osapuolen hyökkäystä jos näin sattuisi käymään. Operaatiossa rauhanturvaajat ovat varustettu kevyellä aseistuksella, sekä joissain tapauksissa panssaroidulla kulkuneuvoilla. Sisällissodasta kärsivälle tai sellaisen uhasta kärsivän maan avuksi on toteutettu perinteisen kaltaisia rauhanturvaoperaatioita.

Muissa operaatioissa YK voi antaa toiselle toimijalle kuten Nato, EU, ETYJ, Australia ja Afrikan unionille valtuudet lähettää rauhanturvaajia taistelevien osapuolten väliin. Joukot tukevat myös paikallista hallintoa. Joukkojen valmius sotatoimiin on melko suuri ja he ovat suorassa käskyvallassa valtion tai asettajaorganisaation alla. Sotatoimien alkaessa uudelleen osapuolten välillä joukot ovat kykeneviä vastatoimiin. Aseistuksessa saattaa olla raskastakin kalustoa ja tuki ilmavoimilta myös mahdollista. Tämäntyyppisen operaation kylkeen käynnistetään yleensä myös siviilioperaatio YK:n toimesta.

Kuinka liittyä mukaan

Jos olet kiinnostunut hakemaan mukaan rauhanturvaaja toimintaan, niin ota yhteyttä puolustusvoimiin. Varusmiespalvelun suoritettuasi voit hakea rauhanturvaajaksi milloin vain. Erityistehtäviin kuten lääkäriksi tai tulkiksi voit hakea myös ilman varusmieskoulutusta. Hakemus jätetään Porin prikaatiin, mutta sen voi myös lähettää lähimpään aluetoimistoon. Merivoimien kriisinhallintatehtäviin hakemus jätetään Merivoimien esikuntaan. Yleiset kelpoisuusehdot ovat mm. Suomen kansalaisuus, hyvin suoritettu varusmiespalvelus, puhdas rikosrekisteri, hyvä fyysinen kunto ja terveydentila, sekä ajokortti. Myös kielitaito täytyy olla kunnossa. Englannin kielen taito täytyy osoittaa opetushallituksen järjestämällä kielitutkinnolla.

Koulutus

Porin prikaati kouluttaa rauhanturvaajia ennen paikan päälle lähtemistä. Palvelussuhde rauhanturvaajaksi valittujen kanssa kestää kerrallaan 6 – 12 kuukautta. Kriisinhallintatehtävät ovat osa sotilasuraa puolustusvoimien työntekijöille. Porin prikaati järjestää myös kotiuttamiskoulutuksen kriisinhallintatehtävistä palaaville rauhanturvaajille. Koulutukseen ja operaatioihin valitaan vuosittain noin 600 henkilöä kaikista hakijoista.

Jos varusmiespalvelun jälkeen jää olo, että haluaisi auttaa maailmalla voi rauhanturvaajaksi lähtö olla hyvinkin sinun juttusi. Kokemuksena se on varmasti vailla vertaa. Jos olet kiinnostunut lukemaan lisää kriisinhallintatehtävistä, niin suomalaisen rauhanturvaajan kokemukset Libanonissa voi avartaa lisää aihetta. Asioista kannattaa ottaa hyvin selvää, jotta kokonaisuus tulee tutuksi ja sitten vain hakemusta lähettämään. Jos tiukkojen vaatimusten jälkeen pääset rauhanturvaajaksi maihin joita tarvitaan turvata, niin olet varmasti oikeassa paikassa. Rauhallisemman maailman eteen täytyy tehdä rohkeita tekoja. On monia maita joissa ulkopuolisten apu on ainoa joka pitää tulitaukoa yllä ja taistelevien osapuolten tulehtuneet välit saadaan selvitettyä vain ulkopuolisen turvatessa rauhaa.