Sodan historia Suomessa

Suomen sotahistoria ulottuu pitkälle jo ennen itsenäistymistä 1917. Suomen sotahistorian yhtenä ulottuvuutena on Ruotsin vallan aikaan käydyt sodat keskiajalta vuoteen 1809 asti. Vuosina 1809-1917 Suomen suuriruhtinaskunta oli osallisena Venäjän keisarikunnan käymissä sodissa. Tosin Venäjän vallan aika oli suomalaisille rauhallisempaa kuin aika osana Ruotsin alaisuutta. Näinä vuosina suomalaisia taisteli aina nykyisen Suomen alueelta keski eurooppaan asti. Tästä hyvänä esimerkkinä hakkapeliitat, jotka olivat Ruotsin sotaväessä palvelleita suomalaisia ratsumiehiä. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana hakkapeliitat saavuttivat poikkeuksellisen hyvää sota menestystä ja herättivät vihollis sotilaiden joukossa kunnioitusta ja pelkoa.

Sisällissota

Suomi itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan myrkyissä 1917. Nuori itsenäinen valtio koki ensimmäisen traagisen kokemuksensa jo seuraavana vuonna. Suomen sisällissota käytiin Suomen laillisen hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan joukkojen välillä. 27. Tammikuuta ja 15. Toukokuuta välisellä ajalla vuonna 1918. Hallituksen joukoista puhuttiin yleisesti valkoisina, siinä missä kansanvaltuuskunnan joukkoja punaisina. Suomen sisällissodan tapahtumat olivat seurausta ensimmäisen maailmansodan aiheuttamasta yhteiskunnallisesta murroksesta euroopassa. Ensimmäisen maailmansodan osapuolet vaikuttivat myös Suomen sisällissodassa Saksan keisarikunnan tukiessa valkoisia joukkoja ja neuvosto Venäjän tukiessa punaisten joukkoja. Suomen kansa oli jakautunut kahtia pitkään vallinneen sääty-yhteiskunta järjestelmästä johtuen. Jakautuminen näkyi taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti. Elintasokuilu omistavan yläluokan ja alaluokan välillä kasvoi teollisen kapitalismin myötä 1800 -luvun lopulta lähtien. Tämä yhteiskunnallinen jakautuminen aiheutti sisäpoliittisen valtataistelun, joka kärjistyi sisällissodaksi. Sisällissota päättyi valkoisten voittoon Saksan armeijan avustamana. Sodan aikana molemmat osapuolet syyllistyivät terroriin ja raakoihin tekoihin.

Suomi toisessa maailmansodassa

Pian toisen maailmansodan alettua käynnistyi Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty talvisota. Ennen sodan alkua Neuvostoliitto teki erinäisiä vaatimuksia suomelle, liittyen heidän huoleen Saksan mahdollisesta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon Suomen läpi. Suomen kieltäytyessä Neuvostoliiton vaatimuksista Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä Suomeen ilman sodanjulistusta. Sota aiheutti laajaa kansainvälistä vastustusta ja Neuvostoliitto erotettiin kansainliitosta. Sodassa Suomi taisteli resursseiltaan ylivertaista vastustajaa vastaan, mutta saavutti varsinkin sodan ensimmäisten kuukausien aikana tärkeitä torjuntavoittoja. Suomalaisten onnistunut taktiikka, kylmä talvi, sekä neuvostoliiton epäonnistunut sodanjohto mahdollisti tämän. Neuvostoliitto onnistui kuitenkin kääntämään sodan kulun helmikuun suurhyökkäyksessä. Suurhyökkäys aiheutti Suomen puolustuksen osittaisen murtumisen ja Suomen armeija joutui vetäytymään. Suomen kannalta tilanne näytti huonolta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen edetessä. Tilannetta Suomen osalta helpotti Iso Britannian ja Ranskan lupaus avunannosta. Rauhanneuvottelut aloitettiin 23.2.1940 ja Suomi myöntyi Neuvostoliiton ehtoihin 5.3.1940. Talvisota kesti 105 päivää ja päättyi Moskovan rauhansopimukseen 13.3.1940.

Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.6.1941 – 19.9.1944. Jatkosota alkoi Suomen hyökätessä Neuvostoliittoon samaan aikaan kun Saksa aloitti Operaatio Barbarossan, suurhyökkäyksen neuvostoliittoon. Suomen rintamalla vastuut jaettiin Suomen ja Saksan kesken. Suomalaisten rintamavastuu oli etelässä ja Saksalaisten pohjoisessa Lapissa. Sodan alussa Suomi onnistui valtaamaan talvisodassa menetetyt alueet ja etenivät Leningranin puolustuslinjojen läheisyyteen. Neuvostoliitto onnistui pysäyttämään hyökkäyksen joulukuussa 1941. Tästä alkoi kaksi vuotta kestänyt asemasotavaihe, joka päättyi Neuvostoliiton suurhyökkäykseen kesäkuussa 1944. Suomen etummaiset puolustuslinjat murtuivat ja osittain Suomalaiset joutuivat vetäytymään ilman järjestystä. Suomalaiset pystyivät pysäyttämään hyökkäyksen kiivaissa puolustustaisteluissa.

Onnistuminen torjuntataisteluissa oli ratkaisevaa, jotta Suomi pystyi rauhanneuvotteluissa säilyttämään itsenäisyytensä. Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19.9.1944. Ehtojen mukaisesti Suomi joutui mm. luopumaan sekä vuokraamaan maa-alueita Neuvostoliitolle. Lisäksi Suomen täytyy karkoittaa Saksalaisten joukot Lapista. Tästä alkoi Lapin sota Suomen ja Saksan välillä. Lapin sota päättyi 27.4.1945 saksalaisten joukkojen poistuessa Suomesta.