Jokainen valtio käy varmasti aika ajoin läpi isoja kriisejä. Yhteiskunnallinen toiminta johtaa konflikteihin, joita selvitellessä päästään välillä helpommin ja välillä vaikeammin. Tietenkin jokaiselle maalle isoin kriisi on sotatilaan joutuminen. Sodista selvittyään alkaa yhteiskunnan eheyttäminen normaalitilaan ja se on aikaa vievä prosessi. Normalisoiduttuaan Suomikin koki uusia kriisejä ja nyt käymme läpi Suomalaisen yhteiskunnan isoja kriisejä.

Noottikriisi 60 -luvun alussa

1960 -luvulla Neuvostoliitto ärhenteli Suomelle ja tästä kehittyi kriisi, jota nimitettiin Noottikriisiksi. Neuvostoliitto jätti Suomelle nootin vedoten YYA-sopimukseen. Sopimus esitti toimenpiteitä turvatakseen molempien maiden rajoja Saksan liittotasavallan ja muiden sen kanssa liitossa olevien valtioiden mahdollisesta uhkasta sotilaalliseen hyökkäykseen. Aiemmin samaisena vuonna tapahtunut Berliinin kriisi oli kytköksissä myös tähän noottiin. Moskovassa 30. lokakuuta 1961 Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko jätti nootin Suomen suurlähettiläälle Eero A. Wuorelle. Presidentti Kekkonen oli tuolloin valtiovierailulla Yhdysvalloissa, eikä päässyt itse paikan päälle Moskovaan. Presidentti Kekkoselle oli kuitenkin informoitu asiasta jo ennen valtiovierailulle lähtöä, joten hän jatkoi vierailuaan ja vain ulkoministeri Ahti Karjalainen lähetettiin Moskovaan vastaanottamaan noottia, että siihen ei tarvitsisi vastata kirjallisesti. On spekuloitu, että Neuvostoliitto lähetti nootin, koska halusi vaikuttaa tuleviin presidentinvaaleihin Suomessa. He halusivat pitää Presidentti Kekkosen vallassa, joten noottikriisin aiheuttaman polemiikin takia presidenttiehdokkuudesta kilpaileva Olavi Honka luopui ehdokkuudestaan.

Muuttoliike Suomesta Ruotsiin

1960 -luvun lopussa ja 1970 -luvun aikana voimakas muuttoliike Ruotsiin heilutti vahvasti Suomalaista yhteiskuntaa. Näinä aikoina muuttoja tapahtui jopa 322 000. Suomessa työttömyys, vähenevä maatalouden merkitys, pelko Neuvostoliiton Suomi politiikkaa ajatellen, sekä suuret ikäluokat ajoivat suuria massoja muuttamaan naapurimaahan Ruotsiin. Ruotsissa taas oli kova pula työntekijöistä ja siellä värvättiin tahdikkaasti uutta työvoimaa. Houkuttelevaa mennä katsomaan onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella ja monille se oli. Suuria määriä suomalaisia asuu Ruotsissa edelleen. Jokaiselta löytyy suvustaan varmasti joku, joka on aikanaan lähtenyt paremman elämän toivossa Ruotsin puolelle. Vuosina 1969 ja 1970 Suomalaisia on muuttanut Ruotsiin jopa 40 000 ihmistä vuodessa.

1990 -luvun lama ja massatyöttömyys

Talouskriisiin ajauduttiin heti 90 -luvun alusta alkaen. 1980 -luvulla vallinnut juppien aikakausi työnsi Suomen yhteiskuntaa kohti lamaa ja pian taloudellinen tilanne Suomessa oli ajaettu kriisitilaan. Vuosina 1990 – 1993 työttömyys kasvoi 3,5%:sta 18,9%:iin ja bruttokansantuote koki 13% laskun. Muutos oli siis äkkinäistä ja suurta. 80 -luvun talouspolitiikkaan kuului rahamarkkinoiden vapauttaminen liian nopeasti ja kireä rahapolitiikkaa liittyen vahvan markan politiikkaan. Muita syitä laman alkamiselle 90 -luvun alussa oli Neuvostoliiton romahdus, koska ulkomaankaupasta 15-20 prosenttia oli Neuvostoliittoon suunnattua. Myös korkotason nousun vaikutus Euroopassa Saksan yhdistymisen aiheuttamana vaikutti Suomen yhteiskuntaan. Ulkomaille velkaantuneet ihmiset ja yritykset kärsivät pakkodevalvaatiosta, joka seurasi vahvan markan politiikasta. Se nosti valuuttalainojen arvoa markoissa rajusti. Suomalainen yhteiskunta luhistui siis nopeasti. Työpaikkoja menetettiin joukoittain ja ihmiset ajautuivat ahdinkoon. Ihmisillä ei ollutkaan enää varaa maksaa 80 -luvulla otettujen lainojen kuluja ja takaisinmaksuja. Monelle tästä aiheutui päättymätön kierre.

Lamasta selvittyään Suomalainen yhteiskunta nostaa itseään uudestaan jaloilleen vahvempana kuin ennen. Finanssikriisistä ei silti vältetty uudestaan taantuman iskiessä 2000 -luvun loppupuolella. 2008 iskeneen taantuman syitä ovat mm. Yhdysvaltain keskuspankin matala korkotaso, jota he ehtivät pitää matalalla pitkään. Suomen kannalta maailmanlaajuinen finanssikriisi ei onneksi kuitenkaan lamaksi asti muuttunut, vaan Suomi saatiin kuin saatiin myrkyistä ehjänä vesille ja nyt positiivisemmat tuulet puhaltaa Suomalaisenkin yhteiskunnan purjeissa.