Suomen puolustusvoimien kolmeen puolustushaaran kuuluvat ilmavoimat, maavoimat ja merivoimat. Suomen ilmavoimat perustettiin 6. maaliskuuta 1918. Suomen ilmavoimat koostuvat ilmavoimien esikunnasta, lentojoukoista ja ilmatorjuntajoukoista. Ilmavoimien esikunta sijaitsee Tikkakoskella ja ilmavoimien komentajana toimii kenraalimajuri Sampo Eskelinen. Ensimmäiset lentokoneet saatiin lahjoituksina ruotsalaisilta. Ensimmäisinä vuosikymmeninä Suomen ilmavoimat olivat kooltaan ja resursseiltaan hyvin pienet. Tuohon aikaan ilmavoimat olivat yleisesti ylenkatsottu puolustushaara. Viimeistään toisen maailmansodan aikana ilmavoimien merkitys sodankäynnissä kasvoi merkittävästi. Tämä näkyi myös Suomen ilmavoimien kasvamisella suuremmaksi ja vahvemmaksi kuin ennen.

Ilmavoimien organisaatio

Nykyisin Suomen ilmavoimat on jaettu viiteen joukko-osastoon. Ilmavoimien esikuntaan ja ilmasotakouluun, jotka molemman sijaitsevat Tikkakoskella, sekä Karjalan lennostoon Siilinjärvellä, Lapin lennostoon Rovaniemellä ja Satakunnan lennostoon Pirkkalassa. Ilmavoimien esikunta toimii komentajan johtoesikuntana. Se valmistelee koko ilmavoimiin liittyvät komentajan määräämät tärkeät tehtävät ja erittelee niiden vaadittavat varat. Ilmasotakoulussa vastataan varusmieskoulutuksesta ja upseerikoulutuksen opintokokonaisuuksista, sekä palkatun henkilökunnan koulutuksista. Karjalan lennosto, Lapin lennosto ja Satakunnan lennosto paneutuvat operatiivisiin prosesseihin. Suomen ilmatilan vartiointi ja valvonta kuuluvat lennostojen tehtävään vuorokauden ympäri. Lennostoilla on myös varusmieskoulutusta.

Sodan aikaiseen organisaatioon Suomen ilmavoimat turvaavat ilmatilan kahdella Boeing F/A-18 Hornet C/D -monitoimihävittäjälaivueella, yhdellä Hawk -koulutuslentolaivueella, yhdellä tukilentolaivueella, neljällä valmius tukikohdalla ja neljällä yhteislento laivueella.

Paljon puhutut Hornetit

Ilmavoimien kuuluisimmat lentokoneet ovat varmasti paljon puhutut Boeing F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjät. 1990 -luvun alussa hankitut hävittäjät aiheuttivat paljon kohua laman kourissa olevassa Suomessa. Aikoinaan kun Hornetit hankittiin torjunta hävittäjäksi, toisia lentokoneita vastaan ilmasta ilmaan aseistuksella. Tänä päivänä Hornetien asejärjestelmä on päivitetty myös ilmasta maahan aseistukseen. Horneteista on siis muokattu torjuntahävittäjistä monitoimihävittäjäksi. Tämä Hornetien asejärjestelmien päivitys sai alkunsa puolustuspoliittisen selvityksen myötä. Ilmasta maahan aseistus tuo horneteille rynnäkkökone ominaisuuden, joka tukee puolustusvoimien uusiutumista entistä iskukykyisemmäksi.

Hornettien käyttöikä tulee tiensä päähän 2020 -luvulla, jolloin ilmavoimat joutuvat korvaamaan ne uudella konetyypillä. Suomen ilmavoimat selvittävät parhaillaan eri vaihtoehtoja pyytäen tarjouspyyntöjä eri valmistajilta. Mahdollisina vaihtoehtoina on tullut esiin ainakin yhdysvaltalaiset Boeing F/A-18 Super Hornet ja Lockhead Martin F-35. Myös ranskalainen Dassault Rafale, ruotsalainen Saab JAS 39 Gripen, sekä yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon ovat olleet vaihtoehtoina. Hankintaa tehtäessä ilmavoimien tulee miettiä koneiden ominaisuuksien lisäksi niiden elinkaarta. Eri konetyyppien valmistus ja jatkokehitys määrittelevät kuinka pitkään konetyypille on mahdollista saada esimerkiksi varaosia ja päivityksiä. Tämän takia elinkaarensa päässä olevaa konetyyppiä ei välttämättä kannata valita ilmavoimien uudeksi monitoimihävittäjäksi. Valintaa on siis syytä miettiä tarkasti.

Muu lentokalusto ja tulevaisuus

Hornetien lisäksi ilmavoimilla on toki muutakin lentokalustoa. Jatko ja taktisen lentokoulun koneina käytetään suihkuharjoituskoneita Hawk Mk 51/51A ja Mk 66. Lentokoulutus aloitetaan Vinka-alkeiskoulukoneilla, mutta ne korvataan tulevina vuosina Grob G 115E lentokoneilla. Kuljetuskoneita ilmavoimilta löytyy kolmea erilaista. CASA C – 295M kuljetuskone, joita tilattiin ensin kaksi ja nyt uudemmalla teknologialla varustettu kolmas kone on jo laitettu tilaukseen. Muita kuljetuskoneita ovat  Learjet 35A/S, joka on suunniteltu liikesuihkukoneeksi, sekä Pilatus PC-12 NG, joita käytetään yhteyskoneina.

Suomen ilmavoimat ovat kasvaneet sotien jälkeen vahvemmaksi ja yhtenäisemmäksi turvaksi Suomen ilmatilan valvonnassa. Varusmiehiä koulutetaan ilmavoimissa vuosittain noi 1300. Henkilöstöä ilmavoimissa on noin 2000, töissä on niin sotilas- kuin siviilihenkilöitäkin. Voisi siis sanoa että ilmavoimat ovat hyvin voimissaan ja tulevien vuosien kalustohankinnat ovat monelle kiinnostava investointi. Nykyaikaisessa sodankäynnissä ilmatila on todennäköisimmin ensimmäinen jota loukataan, joten varmasti jokaiselle suomalaiselle on tärkeää pitää Suomen ilmavoimat elinvoimaisena tulevaisuudessakin.