Suomen merivoimat

Suomen merivoimat perustettiin aikanaan vuonna 1918, vaikkakin eri nimellä. Vuonna 1923 perustettiin kolme esikuntaa: Laivaston Esikunta, Rannikkotykistön Esikunta ja Sotasatama. Suomen merivoimat ovat peruja Laivaston Esikunnasta. Merivoimien Esikunta -nimi saatiin vihdoin vuonna 1933. Suomen Merivoimat koostuu Merivoimien esikunnasta ja neljästä joukko-osastosta.Suomen merivoimien tehtävänä on valvoa merialueita ja turvata Suomea merellisten hyökkäysten varalta. Merivoimat puolusti jo sotien aikana Suomea, torjuen maihinnousuja, suojaten meriyhteyksiä ja organisoiden Ahvenanmaan miehitystä.Merivoimat pitää valmiuttaan ja taitojaan yllä säännöllisillä kertausharjoituksilla. Sotamiehiä koulutetaan merisotakoulussa. Sieltä valmistuvat niin kadetit, varusmiehet ja muukin henkilökunta. 3200 varusmiestä ja 1700 reserviläistä koulutetaan vuosittain. Merivoimilla on Suomessa neljä tukikohtaa: Helsingissä, Turussa, Kirkkonummella ja Raaseporissa.

Neljä tehtävää

Suomen merivoimat  toimivat ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä, sääolosuhteista riippumatta. Merivoimien tehtävistä voidaan erotella neljä tärkeintä päätehtävää, jotka ovat aina merivoimien vastuulla.Suomen sotilaallinen puolustaminen on yksi merivoimien tärkeimmistä tehtävistä. Mahdollisessa sotatilanteessa merivoimat puolustavat Suomea mereltä käsin. Sotilaat ovat saaneet koulutuksen juuri näitä tilanteita varten. Suomen merivoimien toinen päätehtävistä on muiden viranomaisten tukeminen. Viranomaiset selvittävät operaatioita yhteistyössä ja joskus merivoimien ammattitaitoa tarvitaan tilanteista selviämiseksi. Yksi merivoimien päätehtävistä on kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen. Merivoimat osallistuvat projekteihin myös Suomen ulkopuolella ja ottavat tarvittaessa vastaan apua myös muilta valtioilta. Neljäs merivoimien tehtävistä on osallistuminen kansainväliseen, sotilaalliseen kriisinhallintaan.Suomen merivoimien muihin tehtäviin kuuluu mm. alueloukkausten torjuminen ja meriyhteyksien suojaaminen. Alueita voidaan miinoittaa ja toisinaan miinoja tulee myös torjua. Merivoimat etsivät ja torjuvat sukellusveneitä.

Merivoimien vuosi 2020

Suomalainen laivasto yrittää pysyä ajan tasalla

Merivoimat uudistavat kalustoaan, jotta käytössä olisi aina tehokkaat ja ajanmukaiset alukset ja varusteet. Merivoimilla onkin henke nimeltään Laivue 2020, jonka tarkoituksena on hankkia uusia aluksia vanhojen tilalle. Yhteensä seitsemän vanhaa alusta otetaan pois ja tilalle tulee neljä uutta korvettia. Toimivat alukset ovat tärkeitä merivoimien toiminnan kannalta. Vuonna 2020 saatavien uusien alusten odotetaan olevan käytössä seuraavat 30 vuoden ajan. Hanke alkoi vuonna 2015 ja alusten rakentaminen aloitetaan vuonna 2021. Hankkeen oletetaan olevan valmis vuonna 2028 eli silloin kaikki neljä alusta ovat valmiita operaatioihin.Laivue 2020 -hankkeen hinnaksi on laskettu 1,2 miljardia euroa. Hintaan sisältyy kaikki alukset, niiden taistelujärjestelmät ja projektikulut. Vanhoista aluksista säästetään torpedojärjestelmä ja pintatorjuntaohjus.

Merisotakoulu

Helsingissä, Suomenlinnan Pikku-Mustalla toimii vuonna 1930 perustettu Merisotakoulu. Koulu toimii kommodori Juhapekka Rautavan johdolla. Merisotakoulussa opiskelee vuosittain 350 opiskelijaa. Koulussa opiskelee niin merikadetteja, reserviupseerioppilaita, aliupseereita sekä kantahenkilökuntaa. Noin kolme prosenttia Merivoimien varusmiehistä aloittaa reserviupseerikurssin. Osa heistä menee Maasotakouluun. Reserviupseerikurssille ei kuitenkaan pääse kuka tahansa, vaan peruskoulutus on oltava suoritettuna niin, että hakija on valittu aliupseerikurssille. Aliupseereista taas valitaan parhaat reserviupseerikurssia varten. Hakijan tulee olla kykyä toimia johtajana, hänellä tulee olla hyvä fyysinen suorituskyky ja hänen tulee olla menestynyt käytännön opetuksissa. Mukaan pääsevät siis parhaat yksilöt.

merivalvontaryhmää

Kun hakija on valittu reserviupseerikurssille, alkaa neljäntoista viikon mittainen, tiivis kurssi, jonka aikana opitaan aluksen ohjaamisen, merenkulun ja merimiestaitoja. Hakija voi valita, osallistuuko laiva- vai rannikkojoukkolinjalle.Rannikkojoukkolinjalla opitaan johtamaan rannikon vaativissa olosuhteissa. Rannikkojoukkolinja on edelleen jaettu kahteen eri linjaan: merivalvontaan ja meritiedusteluun. Merivalvonnan puolella opitaan johtamaan merivalvontaryhmää ja meritiedustelija puolestaan oppii tiedusteluryhmän johtamista ja tiedustelun perustaistelumenetelmiä.Tiesitkö, että maailman suurin puulämmitteinen sauna sijaitsee juuri Merisotakoulussa? Siellä mahtuu saunomaan kerralla noin 200 saunojaa. Sauna rakennettiin vuonna 1904 ja pinta-alaa saunalla on 65 neliömetriä.