Suomen talvisota

Suomen talvisota, eli Suomen kielellinen sota alkoi 30. marraskuuta vuonna 1939 ja loppui 13. maaliskuuta vuonna 1940. Tämä sota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä, jonka aloitti neuvostoliitto hyökkäämällä Suomeen ilman sodan julistamista. Sota kesti yhteensä 105 päivää, jonka jälkeen se päättyi Moskovan rauhansopimukseen. Sodan jälkeen Kansainliitto tuomitsikin Neuvostoliiton sen hyökkäyksestä ja erotti valtion liitostaan 14. joulukuuta vuonna 1939. Sota nimettiin talvisodaksi vasta jatkosodan aikana, kun se kirjoitettiin Mannerheimin pääkäskyyn. Sota olikin erityisen tunnettu sen vaikeista talvisista olosuhteista. Kyseinen talvi siis oli vuosikymmenien kylmimpiä talvia, joka vaikeutti huomattavasti sodan käyntiä. Se tunnetaan myös puna-armeijan suurista miestappioista, mottitaktiikasta ja talvisodan hengestä. Sodan seurauksena Suomi menettikin 11 prosenttia maastaan Neuvostoliitolle, jonka mukana myös lähti Suomen toiseksi suurin kaupunki eli Viipuri. Suomi ei kuitenkaan luovuttanut, vaan talvisodan aikana syntynyt revanssihenki ajoi Suomen jatkosotaan.

Talvisodan tausta

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksa ja Neuvostoliitto olivat menettämässä suurvalta-asemaansa. Nämä maat kuitenkin pääsivät takaisin 1930-luvulle tullessaan diktatuurisiksi. Tämän seurauksena he myös rupesivat suunnittelemaan menetettyjen alueiden takaisin valtaamisia. Tällöin demokraattiset tasavallat kuten Ranska ja yhdistynyt kuningaskunta olivat poliittisesti heikossa asemassa. Suomen itsenäistyttyä taas Venäjä oli menettänyt kaikki Suomenlahden rannikkolinnoitukset, mikä heikensi huomattavasti Leningradin puolustusta. Myöskin Suomen ja Neuvostoliiton raja kulki Rajajoella, vain 32 kilometriä kaupungista. Nämä olivatkin syyt siihen, minkä Neuvostoliitto päätti hyökätä Suomeen. Suomen valloittaminen nimittäin toisi paljon etuja asemansa ja sijaintinsa vuoksi. Silloin Neuvostoliitto voisi uhata rautamalmin tuontia, joka oli Saksalle elintärkeä tuotanto. Rautamalmi tuli Pohjois-Ruotsista, jonka takia Suomi taas oli loistokkaassa asemassa tätä toimintaa ajatellen. Ainoana oli vaan vallata Suomi. Tällöin Neuvostoliitto pääsisi hallitsemaan itämerta ja saada kaikki Suomen teollisuudet ja malmivarannot.

Andrei Zdanov

Tällöin myös Saksa purki kaikki rauhansopimukset ja aseelliset rajoitukset. Se miehitti maaliskuussa vuonna 1936 Reininmaan, joka johti siihen, että Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon, NKP:n Leininvarinpiirin sihteeri, kenraali Andrei Zdanov lähtivät mukaan sotaan. Tämä myös tarkoitti sitä, että Suomelle ja Baltian maille ei sallittaisi puolueettomuutta. Tämä tarkoitti puolen valitsemista. Suomi oli taas kuulunut Neuvostoliiton keisarikuntaan aiemmin, jonka jälkeen Suomen ja Venäjän suhteet olivat olleet hyvät ensimmäiseen maailmansotaan asti. Tämän jälkeen sortokunta hajotti Venäjän Keisarikunnan, jonka seurauksena Suomi itsenäistyi. Tästä kuitenkin seurasi sisällissota. Sisällissodassa Neuvosto-Venäjä tuki punakaartia ja Saksa osasto Brandensteinin ja Saksan Itämeren divisioonan voimin valkoisia. Sisällissodan jälkeen monia suomalaisia rupesi saapumaan Venäjälle. Tämän jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välit eivät olleet enää entisensä, nimittäin heidän välejään vaivasi epäluulo sekä erimielisyydet. Neuvostoliitto yritti myös tunkea suomensisäisiin asioihin, joka pahensi asiaa entisestään.

Rüdiger von der Goltz

Tällöin Neuvostoliiton vahvistuttua takaisin entiselleen, se rupesi kiinnostumaan entisistä raja-alueistaan. Suomi taas rupesi haaveilemaan Suur-Suomi asemasta, joka viilensi Neuvostoliiton ja Suomen välejä entisestään. Neuvostoliitto sai käsityksen, että Saksa olisi tässä suunnitelmassa apuna josta Neuvostoliitto ei tykännyt. Tämä käsitys saatiin kun Suomen 20 vuotisjuhlissa soitettiin Alte Kamera eli vanhat toverit musiikki yhdessä kenraali Rudiger von der Golzin kanssa. Suomen ja Venäjän välit rupesivat kuitenkin parantumaan, kun Kyösti kallio tuli valtaan. Tällöin valtaan tuli väkeä, jotka Venäjä näki vähemmän saksaystävällisinä. Venäjä kuitenkin näki Suomen edelleen puolustuskyvyttömänä sotilaallisena tyhjiönä, jonne piti hyökätä ennen kuin joku muu maa sen tekisi. Tämän ja rajojen takaisin valtaamisen syynä Neuvostoliitto päätti, sitten hyökätä Suomeen vuonna 1939. Tästä sitten alkoikin 105 päiväinen talvisota.