Koronakriisi ja Skandinavia

Koronapandemia iski koko maailmaan vuoden 2020 alussa melkein kuin salama kirkkaalta taivaalta. Se on jo tähän mennessä vaatinut koko maailmassa melkein 800.000 kuolonuhria, ravistellut perusteellisesti terveydenhuollon kapasiteettia eri puolella, ja vaikuttanut voimakkaasti myös valtioiden talouselämään. Eikä se ole vielä ohi; toinen aalto on vahvistumassa ja monissa maissa varaudutaan eri tavoin tulevan syksyn toimenpiteisiin. Mutta mitä tähän mennessä on tapahtunut meillä Skandinaviassa? Kun nyt hieman tarkastelemme asiaa, ajattelemme Skandinavian sisältävän myös Suomen; ehkä olisi helpompi puhua Pohjoismaista. Tiukasti ajateltuna Skandinavia käsittää vain Ruotsin, Norjan ja Tanskan. Toisaalta ympäri maailmaa Skandinavian luonnehditaan käsittävän myös Suomen ja Islannin, joten otamme myös ne mukaan tähän kirjoitukseen.

Kevät ja alkukesä 2020

Kun koronavirus oli päässyt kunnolla leviämään alkuvuodesta 2020, iski se myös tänne meille Pohjolaan. Euroopassa varsinkin Italiassa oli jo sairaaloiden teho-osastot äärirajoillaan, kun esimerkiksi Suomessa alettiin tosissaan havahtumaan asiaan. Pian hallitus yhdessä THL:n kanssa alkoi asettamaan rajoituksia kansalaisille. Joukkokokoukset kiellettiin, kouluissa siirryttiin etäopetukseen ja myös työelämässä kehotettiin etätöiden aloittamiseen mikäli mahdollista. Vanhuksia ohjeistettiin olemaan kotikaranteenissa; haluttiin erityisesti varjella heitä, samoin kuin muita riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Ulkomailta saapuvia kehotettiin olemaan kaksi viikkoa karanteenissa. Kauppoihin alkoi ilmestyä käsidesinfiointipisteitä, ja vähitellen myös erilaisia pleksejä kassoille ja turvavälitarroja lattioihin. Koronakriisi otettiin meillä tosissaan, ja kuolemilta haluttiin välttyä. Lopulta myös ravintolat, kahvilat ja yökerhot suljettiin, ja vain noutoruoan haku sallittiin. Eräässä vaiheessa koko Uusimaa oli hetken aikaa tartuntojen suuren määrän takia eristettynä. Koko yhteiskunta tuntui pysähtyvän; koronapandemia oli nyt selätettävä! Hyvin samanlaisia toimenpiteitä tehtiin myös muualla Pohjoismaissa; sekä Norja että Tanska ottivat käyttöön rajoituksia ja sulkemisia, ja siellä saatiin myös hillittyä epidemian kasvua. Islannissa pandemia laantui verrattain nopeasti: siellä myös tehtiin koronatestejä suhteellisesti eniten maailmassa.

Tosin missään Pohjoismaassa ei julistettu totaalista ulkonaliikkumiskieltoa, kuten muutamassa muussa Euroopan maassa tehtiin. Entä Ruotsi? Kuten varmasti tiedämme, siellä otettiin hyvin erilainen strategia käyttöön. Ruotsissa lähinnä annettiin joitakin suosituksia kansalaisille, mutta mitään rajoituksia ei otettu käyttöön esimerkiksi ravintoloiden ja koulujen suhteen, vaan yhteiskunta toimi koko ajan hyvin samalla tavoin kuin normaalitilanteessa. Tähän malliin oli eräänä syynä valtion perustuslaki, jonka mukaan hallitus ei voi suoraan ohjata taistelua tautiepidemiaa vastaan, vaan se on virkamiehille kuuluva asia. Ruotsin valtionepidemiologi Tegnellin mukaan maahan kehittyisi hyvinkin pian laumasuoja, joka suojelisi lopulta vakavalta epidemian toiselta aallolta. Tämä strategia sai valtavasti kritiikkiä sekä ulkomaiden puolelta että maan sisältä. Kuolleisuus oli Ruotsissa moninkertainen verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin, ja varsinkin vanhusten suojelemisessa epäonnistuttiin surkeasti. Muistamme myös kesäkuun puolivälin Norrbottenin alueen koronatartuntapiikin joka vaikutti myös Suomeen. Laumasuoja ei toteutunut odotetulla tavalla, eikä Ruotsin taloutta pystytty suojelemaan täysin huolimatta yhteiskunnan auki pysymisestä.

Koronakriisi ja talous

Kansainväliset rahoitusmarkkinat ja maailmantalous yleensä kokivat valtavan myllerryksen koronaepidemian myötä, eivätkä Pohjoismaat olleet mitenkään poikkeus tässä asiassa. Vaikka Ruotsi otti erilaisen strategian käyttöön pitäen yhteiskuntansa pääsääntöisesti auki juuri sen takia, että talous kärsisi vähemmän häiriöitä, sen talous on supistunut silti. Tämä johtuu paljolti siitä, että myös Ruotsi on riippuvainen muiden maiden talouselämästä, ja niissä maissa joihin Ruotsi tuotteita enimmäkseen vie, otettiin käyttöön tiukkoja koronapandemian torjuntatoimia. Talouden on siis ennustettu supistuvan huomattavasti kaikissa Pohjoismaissa. Pitkittyessään pandemia voi aiheuttaa paljonkin häiriöitä asuntomarkkinoille ja rahoitusjärjestelmiin. Mutta Pohjoismaissa on myös käyty taisteluun koronan aiheuttamaa talouskriisiä vastaan: on muun muassa alettu vahvistamaan  pankkijärjestelmän riskinsietokykyä, asuntovelallisille annetaan nyt erilaisia joustoja lainanlyhennysvaatimuksiin, ja yleensäkin pyritään hillitsemään kotitalouksien ylivelkaantumista. Kun siis edelleen kamppailemme sekä itse tautia vastaan, että myös sen aiheuttamia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia vastaan, toivomme varmasti kaikki, että tämä kriisi saadaan mahdollisimman pian voitettua.